Kansakoulukuva Keskitalon kuistilta joko syksyltä 1905 tai keväältä 1906. Oikealla opettaja Kaarle Sixtus Falck, joka muutti Kairalassa sukunimensä Alaksi. Takana puoliso Saara Katriina.

1800-luvun puolivälin jälkeen Kairavuopiosta /Kairavuopajasta ruvetaan käyttämään asiakirjoissa jostain syystä Kairala-nimeä. Liekö pitkään nimeen kyllästyneet virkamiehet panneet alulle tuon nimenmuutoksen. Harmi, että komea nimi muuttui vähän tylsäksi. Sitä paitsi silloisessa Kuolajärven pitäjässä oli myös Kairala -niminen kylä. Talvisodan rauhassa se kylläkin joutui itänaapurin puolelle.

Suuret nälkävuodet 1867-68 eivät kohdelleet kovin rankalla kädellä Kairalaa eikä osin koko Alaperääkään. Siihen varmaan osaltaan vaikutti se, että Kairalan aittojen laareissa oli ylijäämäviljaa. Tohtori Samuli Onnelan mukaan Kairala oli ollut 1700-luvulta lähtien Suur-Sodankylän vilja-aitta. Myös karjamäärät olivat suuria, joten tarvittaessa voitiin osa karjasta teurastaa hengen pitimiksi.

1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat monessa mielessä merkittäviä. Sodankylän kuntakokous perusti Alaperän koulupiirin, ja syksyllä 1905 käynnistyi kansakoulutoiminta Keskitalossa joen itäpuolella. Tällä kertaa koulunpitoa Kairalassa kesti vain 6 lukukautta. Muutamat Pelkolan ja Saunavaaran kylien talokkaat ryhtyivät vaatimaan koulua keskemmäs koulupiiriä Pelkolaan, mihin vaatimukseen Sodankylän kuntakokous lopulta suostui. Kairalan talokkaat etunenässä Robert Kujala valittivat asiasta Keisarilliseen Suomen Senaattiin, mutta turhaan. Syksyllä 1908 kansakoulu aloitti Ranta-Pelkosella. Kairalassa palattiin koulun penkille 1922. Ensin opiskeltiin Arviitin pirtissä, kunnes komea koulutalo valmistui 1926.

Intomielisen urheilumiehen, opettaja Vili Sorvalin aloitteesta perustettiin 1930 Voimistelu- ja Urheiluseura Kairalan Kajastus. Päähuomio oli voimistelussa ja yleisurheilussa. Kajastus toimi vilkkaasti aina 1960-luvun lopulle saakka.

Maatalouden kannalta merkittäviä asioita olivat Kairalan Maalaisyhdistyksen käynnistämä Kotiaavan kuivatushanke 1909, maamiesseuratoiminnan viriäminen ja maatalouskoneiden hankintojen alkaminen. 30-luvulla maatalous kukoisti. Pelloilta saatiin hyviä satoja ja useiden talojen karja oli tarkkailuyhdistyksen piirissä. Hyvän kehityksen katkaisivat raskaat sotavuodet, joiden jälkeen alkoi vimmattu jälleenrakentaminen poltetulla joen itäpuolella. 

Tallavaaran mäkeä ennen saksalaisten tuhopolttoa. Keskitalo pääty joelle päin. Talosta oli menty Amerikkaan, joten sen isoon pirttiin sopivat hyvin oppilaat pulpetteineen. Yksi kamareista oli varattu poikien puutöille. Opettajan kolmihenkisellä perheellä oli asuttavana talon iso sali. Kuva Samuli Paulaharju 1938. Museoviraston kuvakokoelma.

1922 uudelleen käynnistyneen kansakoulun oppilaat syksyllä 1923. Vasemmalla opettaja Martta Holck.

Oppivelvollisuuslain myötä 1921 koulunpito vakinaistui Kairalassa. Syksyllä 1922 se alkoi Arviitin pirtissä jatkuen varsinaisen koulurakennuksen valmistumiseen eli vuoteen 1926 saakka. 1930-luvulla talon katolle rakennettiin näköalapaviljonki.

Vuonna 1926 valmistunut kansakoulurakennus 1930-luvun asussaan.

Lakson kauppatalo

Viertolassa toimi posti.

Maamiesseuran kokousväkeä koululla. Huomaa Suomen kartta vasemmalla ja ikkunan eteen aseteltu kangas estämään vastavaloa kuvauksen aikana.

Opiskelijoita maamiesseuran naisosaston järjestämällä keittokurssilla.

Entisajan kyläyhteisössä koettiin vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuvassa Saiman järjestämät kahvikekkerit Marttiinilla Jalmarin puolella.

Opettaja Vili Sorvali nojapuilla koulun pihalla.

Kajastuksen voimistelujoukkue koulun "takapihalla". Vasemmalta Viljam (Ville) Tallavaara, Valde Salmela, Teemu Tallavaara, Vili Sorvali, Olavi Ollila, Vilho Laukkanen ja Leevi Karila.

Teemu Tallavaara ylittää reilusti riman. 30-luvulla hypättiin Kairalassa bambuseipäällä.

Ylivaaran hyppyrimäki. Hyppyrin nokka oli lyhyt mutta korkea ja alamäki verraten jyrkkä. Niinpä hypyt pakkasivat olemaankin "vapaata pudotusta haara-asennossa kädet voimakkaasti viuhtoen". Mäkiennätys oli olympiahopeaa yhdistetyssä voittaneella OH:n Martti Huhtalalla, 30 metriä.

Kairalan ja Luiron mäkipoikia.